keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pakittelu pitää mielen virkeänä ja lääkärin loitolla!

Yleensä se kirpaisee ja jättää mielen epävarmaan tilaan..oisko sittenkin pitänyt vaan mennä? Ei se ehkä niin paha keli olekaan ja saattaahan se kohta aueta, eikö niin?
Joskus vain pitää kerätä faktat pöydälle ja todeta että parempi lähteä kahvittelemaan tai keksiä uusi suunnitelma.

Tänäaamuna lähettiin kinkkaamaan kohti Melketindeä hienossa tyynessä kelissä. Säätiedotus lupasi illaksi voimistuvaa tuulta ja dumppia. Ajateltiin että ehittäisiin alta pois ennen myterin saapumista, mutta toisin kävi. Noin tunnin skinnailun jälkeen luontoäiti antoi kivuliaan avarin poskelle tuulenpuuskan muodossa ja taivas tummui huomattavasti. Jatkettiin vielä kuitenkin laakson pohjaa tarkoituksena ainakin tiedustella alueen muita mäkiä tulevaisuuden varalle, evästellä ja seurata mihin suuntaan keli muuttuu. Huippuharjanteella lumi pöllysi niin että katsoimme parhaaksi kääntyä.
Alaspäin tullessa sitä kurkki kokoajan selän taakse ja mäki näytti aina vain paremmalta...taas alkoi miettimään ratkaisun järkevyyttä. No sitten kotiin ajellessa tuuli sillalla 19m/s että eiköhän se kuitenkin ollut ihan hyvä ratkaisu...aina ne vain on parempi ottaa jos siltä tuntuu. Ja vaikka päätös olisikin "väärä" niin eipähän tartte paskat housuissa jännittää ja väkisin puskea ylöspäin.

Hieno murtsikkalenkki siis ja saipahan kokeilla splitin suksiominaisuuksia alas tullessa.

Juha skinnaa

Hieno tuulensuoja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti