sunnuntai 3. helmikuuta 2013

2400 Verttimetrin Päivä


Aurinko tuli takaisin, lumi oli täydellistä, oli aika alkaa takomaan rautaa. Päivän sooloilun saldo oli 2400 verttimetriä koskematonta puuteria (yes, tiedän videossa näkyy toisetkin jäljet, mutta nekin on mun joten niitä ei lasketa). 6 tunnin urakka sisälti pienen ruisleipä + kahvitauon ja pari litraa sai imeä vettä matkan aikana.

Lumi on stabiilia, mutta lumesta löytyy kaksi kerrosta. Iso painonaltistus saattaa laukaista vyöryn ja sitten se lähtee luultavasti todella isosti.

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////
                                                     
                                                                                           Hiihtäjän Tunteita


"Se tunne on eeppinen, kun hiihtäjä on haikannut jo 2000 verttimetriä, keho on väsynyt, mutta toimii. Hiki tippuu kasvoilta ja hengityksen höyry leijailee raikkaassa pakkasilmassa. Auringon valo pyyhkii hankkia ja lumi näyttää siltä, kuin siihen olisi siroteltu miljoonia pieniä timantteja. Ainoat jäljet hangella on hiihtäjän omat. Hiihtäjän päässä pyörii ajatus, että kohta tämän pääsee laskemaan alas ja kukaan muu ei tähän kauniiseen peittoon tule nimikirjoitustaan kirjoittamaan ennen minua, hiihtäjää. Ei muita ihmisiä mailla halmeilla. Tuohon teen kyllä käännöksen ja tuohon!



Vain tuo yksi utelias poro, joka ylittää hiihtäjän jäljen. Se pysähtyy kääntää katseensa pelottomasti ja kiireettömästi hiihtäjään ja hiihtäjä katselee poroa. Tässä me ollaan. Kaksi onnellista yksin vaeltajaa, tuumaa hiihtäjä ääneen.

Täydellinen vapaus. Täydellinen hetki. Täydellistä."




////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////


Ja sitten vähän rock and rollia loppuun!


Freshies from Toke on Vimeo.

//Toke

1 kommentti: